Uskomaton kokemus oli palata alle kolmevuotiaiden ryhmään - ei vierastamista, ei itkuja, hieman kysyviä katseita ja ujostelua aluksi. Paikalla oli viisi viime syksystä tuttua lasta, muut yhdeksän ihan uusia tuttavuuksia. Ryhmän yhteisöllisyys täytyy olla todella turvallinen ja vakaa, kun lapset kestävät muutoksen näin hyvin. Tosin yksi päivä ei vielä "kerro kaikkea". Timo puhutteli minua nimellä jo iltapäivällä. En tiedä muistiko hän nimeni syksystä vai osasiko hän lukea nimilapusta rinnaltani.
Pihatonttujen ryhmän seinällä oleva vuodenaikapuu näytti hyvältä. Tässä on runko ja lasten askeleet kiertävät vuodenaikakehää. Jokaiselle vuodenajalle oli kertynyt muistoja. HIENO! |
Paljon on kertynyt perehtymistä vaativaa hallinnon toimintaa, mutta kaipa työnantaja huolehtii siitä.
Ensi viikon olen lomalla ja kolme päivää opiskelen kalannahkan hyötykäyttöä. Odotan sitäkin innolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti