lauantai 6. heinäkuuta 2013

Taas kuhannahkojen pariin

Loma-aika mahdollistaa talvella pakastettujen kuhannahkojen työstöä ja kokeiluja. En enää havittelekaan parkitsemista ja värjäystä - opin sen viime kesästä.
Nyt kalttaan nahan lihoista puhtaaksi ja suomustan, sitten kuivatan nahat.

Ensimmäisen satsin kuivatin kuten pyykin narulla. En ollut paikalla kuivamisen aikaan, niinpä nahat olivat kuivuessa rypistyneet koppuroiksi. Pehmitin niitä jälkikäteen laudan kulmaan hinkaten. En ollut tyytyväinen, nahat jäivät koppuroiksi.


Kostutin muutaman nahan uudestaan ja kalanhajun poistamiseksi lisäsin veteen etikkaa. Siinä liottaessani nahkoja luulin onnistuvani, mutta jonkun ajan kuluttua huomasin, että nahat alkoivat haurastua. Aluksi nahka oli hyvin kimmoisa ja notkea, niitä saattoi muokata ja venytellä. Kun nahat likosivat 1/2-1 tunnin verran, ne turposivat ja niistä tuli liivatemaista höttöä. Laitoin nahat vielä kuivumaan peilin päälle tarkkaillakseni, mitä niille tapahtuu kuivuessa. Nahat jäivät "liivate" muotoon yli vuorokauden kuivuttuaan. Heitin ne kompostiin.

Muutamia nahkoja kuivatin lasilla. Niistä tuli hienoja!



Kuhannahasta tuli kuin perkamenttia. Tämä on tälläerää tavoitteeni. Nyt pitää tuoda mökille lisää lasilevyjä ja peilejä, joiden päälle saan putsatut nahat kuivumaan.

Ideoita jatkosta lasten kanssa työskentelyyn alkaa jo pulputa ajajtuksella, että jokainen työstää omansa ja niistä muodostuu sitten yhteinen mahtava kokonaisuus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti