Sain nauttia innostavassa ilmapiirissä Hämeenlinnan ja Tampereen lastentarhanopettajayhdistyksen yhteismatkasta Tallinnaan. Perjantai ja lauantai olivat elämyksiä täynnä. Oli kiinnostavaa vertailla sekä lahdentakaisia, että kaupunkikohtaisia käytäntöjä: tamperelaisille kaupunki myönsi palkallisen perjantain, hämeenlinnallaiset ottivat palkatonta. Kyllähän sitä joskus tarvitsisi potkua ja arvostusta aktiivisuudesta työnantajaltakin, vaikkapa panostuksena opintomatkaan.
Maallisista menetyksistä huolimatta henkinen pääoma karttui!
Olen pitkään pähkäillyt työssäni yksilöä yhteisön jäsenenä. Miten voisin auttaa lapsia oivaltamaan yhteisöllisyyden yksilöiden yhteenliityvänä voimavarana. Tällä reissulla oivalsin mahdollisuuteni kasvattajana toteuttaa käytännössä ajatusta - yksilö yhteisössä on voima. Tallinnan taidemuseossa Kumussa (www.kumu.eee) minulle "syttyi lamppu" :) Olin jo ennestään tutun teoksen äärellä ja katselin ja kuuntelin. Edessäni oli erilaisia pää-veistoksia lasipilareiden ja sienillä olevien hyllyjen päällä. Päitä oli eri aikakausilta ja erilaisin materiaalein tehtynä. Tilan täytti myös ääni. Kuulin puheita ja puhetta, jotka soliuvat virtanaan tilaan. Tunnelma oli ylevä.
Päätin, että lapsiryhmässäni toteutan tulevaisuudesa mahdollisimman paljon työskentelyä, joka tuottaa yhteisöllisen kokonaisuuden . Taiteen, liikunnan ja musiikin alueilla ainakin yksilöiden työ ja toiminta voidaan nivoa yhteen kokonaisuudeksi, joka luo voimaa yhteisöllisesti.
Toinen simppeli juttu tarttui mukaani päiväkotivierailulla. Päiväkodin henkilökunta oli tuottanut tämän vuoden seinäkalenterin kuvaten lasten töitä ja lapsia. Tästä ideasta kehittelin ajatusta - voisimme lapsiryhmässämme työstää kalenterin, jossa jokainen lapsi voi tehdä oman kuukauden sivuun tarinan/ runon ja kuvan . Löytyisikö kalenterille sponsoreita?
Tähän kalenteriin oli merkitty päiväkodin lasten nimipäivät ja muut tärkeät tapahtumat.
