Tänään oli Orivesipäivä. Viimeistelin lasten työt aukkokehyksin. Kuuntelin ja nautin iltapäivän Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan jutuista ja kuvista. Uskomaton persoona; vailla mitään taidealan koulutusta, kansainvälisesti arvostettu. Kun kuunteli ja katseli häntä, tuli hyvä olo. Hänessä oli aikuinen ja lapsi tasapainossa.
Opettajani kanssa lasten töitä katsellessamme päätin, että näyttelystä tulee lasten "näköinen". Rakennan kokonaisuuden ja tekstit lasten haastattelujen pohjalta. Näyttelyjärjestelyt heitää härän pyllyä; ensin näyttely ja sitten vanhemmille ja lapsille esittely. Uusia käytäntöjä kannattaa kokeilla!
Aikansa kutakin. Uudet haasteet, vai mitä.
VastaaPoistaKyllä. Tässä on nyt ihan sopiva vaihe palata töihin ja arvioida ja seurata omaa kehitystä. Miten olen uudistunut ja mitä kehitystä tapahtuu työssäni? Nousenko spiraalin seuraavaan kiemuraan?
VastaaPoista