Kaivelin vanhoja taidetarvikevarastojani ja löysin joskus Neuvostoliitosta tuomaani akvarellipaperia. Taidetarvikkeet olivat todella halpoja ja laadukkaita neuvostoaikaan naapurissa. Ajattelin käyttää nuo paperit kostutuskokeiluihini. Revin arkit noin 10x15 sentin palasiksi, kastelin niitä kraanan alla ja levittelin kymmenkunta palasta pöydälle. Kun vetäisin ensimmäiset tussisiveltimen vedot paperille, jäin mielenkiinnolla katsomaan tussin käyttäytymistä. Tussi levisi kuin verisuonisto pieninä hiussuonina pääsuonista.
Jälki kiehtoi minua ja piirsin lapuille unen tarinan.
Kaksi ihmistä kohtaavat toisensa ja toinen kysyy: "Olemmeko tavanneet aikaisemmin." Toinen vastaa: "Kyllä. Äitiemme kohdussa."
Tästä sarjasta sain opettajiltani hyvää ja innostavaa palautetta.
Katselin näitä kuvia myös lapsen silmin ja houkutus värittämiseen nousi mielessäni. Tosin lapsen piirrokset olisivat aihevalinnaltaan varmaankin toisen näköiset.
Kostutuskokeilut siirtyivät seuraavaan päivään ja toisenlaiselle paperille. Minulla on tälle paperille muutakin käyttöä kuin kokeilut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti