torstai 12. tammikuuta 2012

Yhteisöllistä taidetta

Opettajamme järjesti meille mielenkiintoisen ja mukavan yhteisöllisen projektin. Jokainen opiskelija sai 4 x 4 senttisen pikkukuvan ja 10 x 10 senttisen kovalevyn. Toimeksiantona opettaja sanoi, että maalatkaa pienen mallikuvan mukainen kuva isommalle kovalevylle. Kovalevy täytyi ensin pohjustaa ja sitten maalasimme akryyliväreillä. Kun olimme saaneet palamme valmiiksi, meidän tehtävänämme oli muodostaa kuvapaloista yksi yhteinen kuva. Palapelin kokoaminen oli jännittävää. Kuka hoksaisi ensimmäisenä, ketä kuva esittää?

Pian meille hymyili hurmuri-Elvis. Elvis-palat liimattiin 50 x 70 senttiselle kovalevylle, joka oli takapuolelta vahvistettu puukehikolla.

Otin innoissani tämän idean käyttöön sukumme keskuudessa 60-vuotislahjaksi. Viime vuonna maalasimme yhteisöllisesti kaksi muotokuvaa. Tiedän, että työyhteisössäkin tällainen projekti onnistuu hienosti, samoin vanhusten keskuudessa. Myös lasten kanssa tätä voi toteuttaa. Lasten kanssa on huomioitava vaikeusaste lasten taitojen mukaan. Suurentaminen on jo aika vaativa suoritus, joten mallikuva voi olla pienillä saman kokoinen kuin maalattava pala.



"Huurteisen ikkunan takana,
huurteisen oluen ääressä.

Uunissa kuha tai kana.

Suurvisiiri!

Elä ole onnellinen.
Ei vaan:
ELÄ, OLE ONNELLINEN !"

Tämä on Juhon runo isälleen jonakin isänpäivänä.

Tulipa mieleeni, että tällainen yhteinen puuha voisi olla ihan hauska illanviettotapa entisajan ompeluseurojen  tai nykyisin lautapeli-iltojen sijaan.

2 kommenttia:

  1. Kokeilimme ideaa, kun työyhteisömme jäsen täytti vuosia. Oli kiire, eikä meillä ollut akryylivärejä, joten toteutimme muotokuvan puuväreillä. Ei hassumpaa.
    Muuten, mihin hävisi edellinen postaus, jossa oli kuva keltaisesta auringosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että työtavat ja -materiaalit ovat luovasti sovellettavissa ja käytössä.
      Taisit nähdä unta, en ole postannut aurinkoa. Se loistaa jo ihanasti silloin tällöin taivaalla.

      Poista