Tussikokeilua lasten kanssa 1.

Pienoinen jännityksen ja odotuksen ilmapiiri leijui keskuudessamme, kun kokoonnuimme päiväkodille. Olin sopinut ennakkoon eskari-ryhmän lastentarhanopettajan kanssa ketkä lapsista ovat mukana kokeilussa. Vanhemmilta olin pyytänyt ennakkoon luvan kokeiluun, dokumentointiin ja kuvien käyttöön blogissani. Ajattelin työskennellä vain kahden lapsen kanssa. Suunnitelmat eivät aina kulje toivottuja polkuja. Toinen sovituista  lapsista ei ollut paikalla. Onneksi oli varasuunnitelma ja kaksi innokasta kokeilunhaluista lasta liittyivät seuraani. Eipä käyty kummoisia alkuhöpinöitä, kun jo olimme tussin "taian" lumoissa.

Tässä työskentelyn aikana lapset eivät puhuneet juuri mitään, mutta hihitystä ja hihkuntaa, sekä "ooh", "vau", "kato, kato" ilmaisuja kuului. Olen hankkinut itselleni sellaisen pienen diginauhurin, jota pidän päällä työskentelyn ajan. Kunpa oppisin vielä editoimaan äänitteet ja liittämään ne kuvien kanssa dokumentiksi. Kirjoitettu teksti ei voi kuvata aitona sitä tilannetta, mikä meillä oli ensimmäisiä tussitöitä tehdessä. Nauhoitetta kuunnellessani huomasin eläneeni yhtä innoissani tai jopa äänekkäämmikin tussin yllätyksellisen  käyttäytymisen myötä.

Sekä Hilda että Panu halusivat kokeilla ensimmäiseksi tussin käyttäytymistä märälle akvarellipaperille. Lapset työskentelivät keskittyneesti noin 50 minuuttia, jonka jälkeen pyysin pesemään pensselit. Olin ajatellut, että 30 minuutin työskentely olisi sopiva aika.