Värillinen tussi löytyi

"Yö", 40x50 cm

Meillä Oriveden Opistolla hyödynnetään ensin vanhat varastot ja niinpä sainkin käyttööni vihreän ja punaisen tussin, jotka opettajani löysi kätköistään. Läksin varovaisesti liikkeelle ja tein pohjan mustalla tussilla akvarellipaperille - päitä eri kulmista märälle pohjalle, välin kuivaten ja tussia lisäten, töpsötellen kuultoa hakien. Työstäni kolme hahmoa kiinnosti, mutta vasemman alareunan hahmo tukkoontui. Minulla oli vielä käyttämättömiä sikiökuvia ja ajattelin yhdistää yhden niistä tähän. Kaksoisraskaus kohti aikuisuutta imaisi - löytyi jatkumo kollaasin muodossa. Kohdun pyöreys sopi mielestäni hyvin päiden muotoon.

Halusin kokeilla myös värejä. Kostutin kuvaa alueittain ja levitin vihreän. Annoin työn kuivua ja tein punaisen kanssa saman. En tietoisesti hakenut mitään vaikutelmaa, vaan toimin tunteen mukaan.

Palautearvioinnissa sain opettajaltani ohjausta värin käytössä; värillä olisi mahdollisuus vielä voimakkaammin saada kolmiuloitteisuutta esiin.  

Tiistaina kävin Helsingissä taidematkalla. Elina Merenmiehen näyttely "Salaista iloa", joka järjestettiin Taidehallissa, oli opettavainen oman tussityöskentelyni kokeiluihin. Hän käyttää tussimaalauksen ja -piirtämisen pohjana käsintehtyä paperia. Se muodostaa varmaan vielä suuremman haasteen sattuman ja hallinnan vuorovaikutukseen kuin teollinen akvarellipaperi.  Teknisen työskentelyn lisäksi pidin erityisesti hänen tussitöidensä tunnelmasta ja huumorista.

Toinen mieleen jäävä näyttely oli Ville Löppösen "I Killed My God". Taulut olivat täydellisiä miehen anatomian kuvia yhdistettynä hurjaan tunteen ja mielen ilmaisuun. Kolmas vaikuttava kokemus oli Anna Estarriolan installaatiot "Goddamn Mind Changer".

Voin lämpimästi suositella tällaista opintojaksoa Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen turvin, kuten olen  "Unelmasta totta" postauksessani  kertonut.