sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Tuhkatut

Kuvien tekeminen on sitä ainaista ihanaa kokeilua. Joskus kokeilut tuntuvat puuduttaviltakin, kun on olemassa tietynlainen mielikuva siitä mitä etsii ja ei onnistu luomaan haluamaansa.

Näitä kuvia tehdessä minulla ei ollut mitään odotuksia ennakkoon. Kokeilin opettajani vinkin mukaan pakastetun tussinesteen sulattamista akvarellipaperille. Laitoin veteen muutaman tipan tussia ja nesteen pussissa pakkaseen. Jäisen tussin iskin palasiksi ja laitoin kunkin epämääräisen jääkökön akvarellipaperille. Sulaessaan vesi erottui mustasta pigmenttijauheesta. Annoin veden haihtua itsestään ja fixasin kuivan työn. Musta pigmentti oli asettunut paperille uskomattoman hienosti. Nämä kuvat eivät tuo sitä herkkyyttä esiin, ne täyty nähdä aitoina - huhtikuun näyttelyssäni. Luulen, että kyse on juuri tästä mustasta nestetussista ja tästä akvarellipaperista. Kokemukseni on, että työn tulos on riippuvainen näistä molemmista. Tällaisia töitä tehdessään pitäisi muistaa tehdä myös muistiinpanoja.


"Tuhkatut"12x14 cm

Minulla on ollut tähän asti käytössäni ainoastaan mustaa tussia ja akvarellivärit. Aloin kaivata värejä. Kuultavilla ja hehkuvilla värillisillä tusseilla saisi taas uutta mustien tussitöiden rinnalle.

Tällä pakastus-sulatusmenetelmällä olisi lastenkin kanssa mielenkiintoista tehdä pikku tauluja ja kortteja. 


Ilahduin tänään suunnattomasti kommentista, joka oli tullut tammikuun "Auringon vaikutusta" postaukseen. Suosittelen, että käytte lukemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti